Kokoonnuimme pienellä mutta pippurisella porukalla Nurmen kylätalo Ruksalle keskiviikkona 2.4. keskustelemaan yrittäjyydestä Lempäälässä kahvin ja korvapuustien säestyksellä. Mukana oli kourallinen Lempäälän Vihreiden valtuustoryhmän jäseniä ja ehdokkaita, kiinnostuneena ymmärtämään paremmin yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyviä kipukohtia ja menestystekijöitä.
Kokoontumisen taustalla oli lempääläläisille yrittäjille suunnattu kysely, jossa yritettiin kartoittaa juuri suurimpia puutteita ja toisaalta suurimpia vahvuuksia yrittämisestä Lempäälässä. Vastauksia kyselyyn tuli jonkin verran, mutta tilastollisesti se ei kuitenkaan ole edustava. Tietyt teemat nousivat kuitenkin esiin suuressa osassa vastauksia, ja näitä teemoja käsitellään tässä artikkelissa.
Itse olen toiminut päätoimisena yrittäjänä vuodesta 2012, ja sitä aikaisemmin osa-aikaisesti puolisoni yritystoiminnassa jo 1990-luvulta asti. Oma erikoisalani on ohjelmistotuotanto, ja viime vuosina fokus on siirtynyt vahvasti kyberturvallisuuteen. Roolissani keskityn vahvasti tuotetietoturvaan, ja autan etupäässä digitaalisia järjestelmiä, tuotteita ja palveluita tarjoavia yrityksiä huolehtimaan tuotteidensa tietoturvasta. Pääosa ajastani kuluu teollisuusasiakkailla. Taustastani johtuen minulla on hyvin rajallinen kokemus muista toimialoista sekä niiden ongelmista ja vahvuuksista. Tällä kyselyllä ja keskustelulla oli tarkoitus nimen omaan vahvistaa omaa ja muiden ymmärrystä niin, että voisimme myötävaikuttaa siihen, että Lempäälä olisi hyvä paikka yrittää ja menestyä.
Lempäälän vahvuudet
Kyselyssä Lempäälän vahvuuksiksi nousivat selkeästi liikenneyhteydet, sekä yksityisliikenteelle että julkiselle liikenteelle. Yksi vastaajista kirjoitti:
Moni asiakkaani saapuu ympäri Pirkanmaata ja kertovat valitsevansa Lempäälän hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Helpompi saapua autolla kuin Tampereelle.
Vastaajat kiittelivät myös hyviä pysäköintimahdollisuuksia ja toimitilojen hyvää sijaintia. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kyselyssä sekä kiiteltiin että moitittiin yritystoiminnan keskittymistä Marjamäkeen. Tämä korreloi vahvasti sen kanssa, missä yritystoimintaa harjoitetaan – Ideaparkin tienoilla yrittävät pitivät tätä vahvuutena, muualla toimivat taas ongelmana.
Kiitosta saivat myös toimitilojen hyvä sijainti ja pysäköintimahdollisuudet. Näissä vastauksissa ei ollut korrelaatiota sijainnin kanssa – molemmat koettiin vahvuutena sijainnista riippumatta. Toimitilojen saatavuus sen sijaan koettiin ongelmaksi – lisää tästä alempana.
Lempäälän kipupisteet
Toimitilojen saatavuuden lisäksi vastaajat kokivat ongelmana myös toimitilojen korkean hintatason, ja vastauksissa oli myös hajanaisia kommentteja toimitilojen hinta-laatusuhteesta, verrattuna naapurikuntiin. Eräässä vastauksessa nostettiin esiin hieman yllättäen “vanhan keskustan” näivettyminen palvelujen harvetessa. Keskustaajaman lähellä olevat palvelut ovat ikään kuin jakautumassa kolmeen paikkaan: vanha keskusta, Lempäälä-talon seutu ja luonnollisesti Marjamäki. Näistä kaksi jälkimmäistä kehittyvät aktiivisesti, ensimmäisen jäädessä hieman huomiotta.
Keskustelutilaisuudessa toimitilojen hinnoittelusta todettiin, että kunnan ja luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuudet hintoihin ovat melko olemattomat. Toimitilojen hinnat määräytyvät markkinavetoisesti, eikä kunnan tehtävä ole subventoida toimitilojen kustannuksia veroeuroilla. Sen sijaan kunnan päätöksenteossa voidaan yrittää
- varmistaa, että kunnan kiinteistöjä hyödynnetään tehokkaasti myös liike-elämän tarpeisiin,
- huolehtia julkisten liikenneyhteyksien kattavuudesta yritysten tarpeet silmällä pitäen ja
- huomioida pysäköinnin merkitys sekä työntekijöiden että asiakkaiden liikkuvuudelle.
Kaikista eniten keskustelua herättivät odotetusti kunnan hankintastrategia ja -menettelyt. Suurin murheen aihe on se, että kunnan hankinnat ovat tyypillisesti niin suuria, että pienillä paikallisilla yrittäjillä ei ole mahdollisuutta edes osallistua tarjouspyyntöihin. Kunnan hankintamessut ja Lempäälä Business Forum ovat erinomaisia kanavia, joissa kysyntä ja tarjonta voivat kohdata, mutta pienyritysten osallistuminen kilpailutuksiin ei kuitenkaan tunnu aina mahdollistuvan.
Tiedustelin keskustelutilaisuudessa, onko kunnan hankinnoissa koskaan edellytetty hankkeiden toteutumisessa esimerkiksi allianssimallia, jota on menestyksekkäästi hyödynnetty esimerkiksi Tampereella raitiotie- ja rantatunnelihankkeissa. Allianssimalli keskittyy hankkeen hallintaan korostaen yhteistyötä ja avoimuutta, mutta se saattaisi tarjota mahdollisuuden pilkkoa suuria hankintoja pienempiin osakokonaisuuksiin ja avata tien myös pienyrityksille toimia osana allianssia. Keskustelijoilla kokemusta allianssimallista ei ollut, mutta myöhempi tarkastelu osoitti, että esimerkiksi Lempäälä-talo on rakennettu kevennetyllä allianssimallilla.
Allianssimalli on perinteisesti yhdistetty juuri rakennusprojekteihin, mutta sitä on onnistuneesti sovellettu myös esimerkiksi IT-hankkeisiin. Koska malli pohjautuu erityistesti yhteistyöhön, sen voisi olettaa toimivan myös muilla sovellusaloilla.
Osassa kyselyn vastauksia kritisoitiin sitä, että hyvinvointialueiden tultua voimaan kunnan hankinnat myös esimerkiksi ikäihmisten ennaltaehkäisevän toiminnan osalta ovat romahtaneet:
Käytännössä kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen odotetaan tulevan hyvinvointialueelta, vaikka kunnan velvoite on tuottaa ennaltaehkäiseviä palveluja.
Keskustelussa todettiin, että sote-alan yrittäjien on hankintoihin osallistuakseen pakko kääntää katseensa kohti Pirhaa. Toisaalta yhdessä vastauksessa todettiin seuraavasti:
Sote-sektorin hankinnat hyvinvointialueilta notkahtaneet/ loppuneet. Yrityksiä kaatunut tällä sektorilla, miten kunta voisi hyödyntää paikalliset toimijat ja osaajat sekä näiden verkostot ennaltaehkäisevään hyte-työhön, kasvatus/koulutus/ kulttuuri/ nuoriso/ yhteisöpalvelut?
Kuntapäättäjien tulee muistaa, että ennaltaehkäisevä toiminta hyvinvoinnin edistämiseksi on osa kunnan velvollisuuksia, ja näihin liittyvät hankinnat esimerkiksi liikunnan ja kulttuurin osalta kuuluvat edelleen kunnalle.
Lopuksi
Keskustelutilaisuus oli monessa suhteessa silmiä avaava, ja esiin tuotujen ongelmien pohtiminen yhdessä oli erittäin innostavaa. Samaan aikaan kuitenkin tunnistettiin, että luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuudet moniin asioihin ovat varsin rajalliset. Kysely ja keskustelu oli kuitenkin omiaan avaamaan yrittämiseen liittyviä kompastuskiviä kaikille osallistujille niin, että mitä todennäköisimmin nämä näkökohdat pysyvät mielessä tulevaisuudessakin. Esimerkiksi pysäköinnin merkitys kivijalkayrittäjille on todella suuri. Keskustaajaman ulkopuolella toimivat yritykset saattavat olla täysin riippuvaisia yksityisteiden kunnosta, ja leikkaukset yksityisteiden kunnossapitoon saattavat purra joihinkin yrittäjiin kipeästi.
Meidän ei tule unohtaa Lempäälän merkitystä myös rautateiden ja maanteiden solmukohtana. Nämä ovat vahvuuksiamme, joita ei tule hukata.
Keskustelutilaisuuden jälkeen yksi osallistujista kommentoi, että tällaisia tilaisuuksia pitäisi olla useammin, eikä ainoastaan vaalien alla. Tämän kommentin allekirjoitan sataprosenttisesti.
Lempäälässä 6. huhtikuuta 2025
Kirjoittanut Sami Lempinen
Mukana tuumailussa muun muassa:
Kaisu Keisala-Kaseja
Maiju Haavisto
Anita Huhtala
Mikko Tappura
Hanna Virtanen
Artikkeli on julkaistu myös Lempäälän Vihreiden verkkosivustolla.
